path: root/finnish/intro/about.wml

# Translated by Markku Verkkoniemi on 1999-06-15
# Improved and updated for r1.17 by ajk on 2000-02-10
#use wml::debian::template title="Tietoa Debianista"
#include "$(ENGLISHDIR)/releases/info"
#use wml::debian::translation-check translation="6f3adf6374f35194686f89dec2ba66b1ecf3bb5f"

<ul class="toc">
<li><a href="#what">MITÄ Debian oikeastaan on?</a>
<li><a href="#free">Siis kaikki on vapaata?</a>
<li><a href="#CD">Puhutaan ilmaisuudesta, mutta CD-levythän/verkkoyhteys
    maksavat rahaa!</a>
<li><a href="#disbelief">Useimmat ohjelmistot maksavat satoja euroja.
    Kuinka voitte antaa pois omanne?</a>      
<li><a href="#hardware">Mitä laitteita tuetaan?</a>
<li><a href="#info">Ennen kuin päätän mitään, haluan lisätietoja.</a>
<li><a href="#why">En ole vieläkään vakuuttunut. Mitä etuja ja haittoja
	Debianissa on?</a>
<li><a href="#install">Miten saan Debianin käsiini?</a>
<li><a href="#support">En osaa asentaa tätä kaikkea itse.  Mistä saan
    tukea Debianiin?</a>
<li><a href="#who">Keitä te kaikki oikeastaan olette?</a>
<li><a href="#users">Kuka käyttää Debiania?</a>
<li><a href="#history">Miten tämä kaikki alkoi?</a>
</ul>

<h2><a name="what">MITÄ Debian oikeastaan on?</a></h2>

<p><a href="$(HOME)/">Debian-projekti</a> on ryhmä yksilöitä, joilla
on yhteinen tahto tehdä <a href="free">vapaa</a> käyttöjärjestelmä.
Tämä käyttöjärjestelmä, jonka olemme luoneet, on nimeltään
<strong>Debian</strong>.

<p>Käyttöjärjestelmä on valikoima ohjelmia ja
työkaluja, joiden avulla tietokonettasi voi käyttää.
Käyttöjärjestelmän sydän on ydin (kerneli), joka on kaikkein
perustavalaatuisin ohjelma tietokoneessa. Se jakaa järjestelmän
resursseja ja antaa sinun käynnistää muita ohjelmia.

<p>Debian-järjestelmät käyttävät nykyään <a 
href="https://www.kernel.org/">Linux</a>-ydintä
tai <a href="https://www.freebsd.org/">FreeBSD</a>-ydintä.  Linux on ohjelmisto, 
jonka <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Linus_Torvalds">Linus Torvalds</a> 
alun perin loi, ja jota tuhannet ohjelmoijat ympäri maailmaa ylläpitävät.
FreeBSD on käyttöjärjestelmä, joka sisältää ytimen ja muuta ohjelmistoa.

<p>Kuitenkin Debianiin on kehitteillä myös tuki useammille ytimille,
ensisijaisesti <a
href="https://www.gnu.org/software/hurd/hurd.html">Hurdille</a>.  Hurd
on kokoelma palvelimia, jotka toimivat mikroytimen (kuten Mach) päällä
toteuttaen tarvittavat palvelut.  Hurd on vapaa ohjelmisto, jota
kehittää <a href="https://www.gnu.org/">GNU-projekti</a>.

<p>Huomattava osa perustyökaluista, jotka täydentävät
käyttöjärjestelmää, on peräisin <A
href="https://www.gnu.org/">GNU-projektista</a>; siitä nimet GNU/Linux,
GNU/kFreeBSD ja GNU/Hurd. Nämä työkalut ovat myös vapaita.

<p>Ihmiset haluavat luonnollisesti sovellusohjelmistoja: ohjelmia,
jotka auttavat heitä tekemään haluamaansa, oli se sitten dokumentin
kirjoitusta liike-elämän tarkoituksiin, pelin pelaamista tai
ohjelmiston kirjoitusta.  Debianissa on yli <packages_in_stable> <a
href="$(DISTRIB)/packages">pakettia</a> (valmiiksi käännettyjä
ohjelmistoja pakattuna mukavaan muotoon helppoa asennusta ajatellen),
pakettienhallinta (APT) ja muita työkaluja, jotka tekevät
mahdolliseksi hallita tuhansia paketteja tuhansilla tietokoneilla yhtä
helposti kuin yksittäisen sovelluksen asentaminen.
Ja nämä kaikki ovat <a href="free">vapaita</a>.</p>

<p>Kaikki toimii kuin kerrostalo. Peruskivenä on ydin. Sen yläpuolella
ovat kaikki perustyökalut. Seuraavassa kerroksessa on kaikki ohjelmat,
joita ajetaan tietokoneessasi. Ylimpänä kerrostalossa on Debian -
huolellisesti organisoiden ja sovittaen kaiken toimimaan yhdessä.

<h2>Siis kaikki on <a href="free" name="free">vapaata</a>?</h2>
<p>Ihmettelet ehkä: miksi ihmeessä joku haluaa tuhlata tunteja omaa
aikaansa, kirjoittaa ohjelmistoja, paketoi ne huolellisesti, ja sitten
<EM>antaa</EM> pois kaiken?  Vastauksia on yhtä erilaisia kuin
osallisia henkilöitäkin.  Jotkut haluavat auttaa toisia.  Monet
kirjoittavat ohjelmia oppiakseen tietokoneista.  Yhä useammat haluavat
välttää ohjelmistojen paisuneita kustannuksia.  Kasvava
joukko osallistuu toimintaan kiitokseksi niistä kaikista vapaista
ohjelmistoista, joita he ovat saaneet muilta.  Akateemisessa
maailmassa monet luovat vapaita ohjelmistoja, jotta he saisivat
tutkimustuloksensa julki suurelle yleisölle.  Yritykset auttavat
vapaiden ohjelmistojen kehityksessä saadakseen sananvaltaa siihen,
miten niitä kehitetään - nopeammin ei voi uutta toiminnallisuutta
tuottaa kuin toteuttamalla sen itse!  Tietenkin on monia, joiden
mielestä tämä on yksinkertaisesti hauskaa.

<p>Debian on niin omistautunut vapaille ohjelmistoille, että meidän
mielestämme oli paikallaan kirjoittaa jonkinlainen dokumentti siitä.
Näin syntyi <a href="$(HOME)/social_contract">yhteisösopimuksemme</a>.

<p>Huolimatta siitä, että Debian uskoo vapaisiin ohjelmistoihin, on
tilanteita, joissa jotkut haluavat käyttää tai joutuvat käyttämään
epävapaita ohjelmistoja koneissaan.  Debian tukee tätä mahdollisuuksien
mukaan.  Yhä kasvavalla kokoelmalla paketteja on ainoana
tehtävänään epävapaiden ohjelmistojen asennus Debian-järjestelmään.

<h2>Puhutaan <a href="free" name="CD">ilmaisuudesta</a>, mutta
CD-levythän/verkkoyhteys maksavat rahaa.</h2>

<p>Kysyt ehkä itseltäsi: Jos ohjelmisto on kerran ilmaista, miksi
minun pitää maksaa toimittajalle CD-levystä tai palveluntarjoajalle
verkkoyhteydestä?

<p>Kun ostat levyn, maksat jonkun levyjen
valmistukseen käyttämästä ajasta ja sijoitetusta rahasta sekä otetusta
riskistä (siinä tapauksessa, että levyt eivät myisi lainkaan).  Toisin
sanoen maksat fyysisestä mediasta, jolla ohjelmisto toimitetaan, etkä
itse ohjelmista.

<p>Käyttäessämme englannin kielen sanaa "free", tarkoitamme
<strong>vapautta</strong>, ei ilmaisuutta.  Voit lukea lisää siitä <a
href="free">mitä me tarkoitamme "vapailla ohjelmilla"</a> ja <a
href="https://www.gnu.org/philosophy/free-sw">mitä Free Software Foundation sanoo</a>
aiheesta.

<h2><a name="disbelief">Useimmat ohjelmistot maksavat satoja
euroja.  Kuinka voitte antaa pois omanne?</a></h2>

<p>Voisi kysyä paremminkin: kuinka ohjelmistoyritykset kehtaavat ottaa
niin paljon maksuja vastaan?
Ohjelmiston valmistus ei ole autonvalmistusta.
Kun olet tehnyt yhden kopion ohjelmistostasi, miljoonien lisäkopioiden
tekemisen tuotantokustannukset ovat hyvin pieniä (siihen, että 
Microsoftilla on niin monta miljardia pankissa, on syynsä).

<p>Katso asiaa toiselta puolen: jos sinulla olisi loputtoman paljon
hiekkaa saatavilla takapihallasi, oletettavasti haluaisit lahjoittaa
hiekkaa muillekin. Olisi aika tyhmää tilata ja maksaa kuorma-auto 
rahtaamaan sitä muille.  
Varmaankin mieluummin antaisit muiden tulla ja hakea sitä itse
(mikä vastaa Debianin hakemista verkosta), tai he voisivat maksaa jollekulle
kotiinkuljetuksesta (mikä taas vastaa CD:n ostamista). Näin juuri Debian 
toimii, ja tämän takia useimmat CD/DVD-levyt ovat niin halpoja (noin 20 euroa 
neljästä DVD-levystä).

<p>Debian ei saa rahaa myydyistä rompuista.  Samalla rahaa tarvitaan
kattamaan kuluja kuten debian.org-aluenimi ja laitteistot.
Siksi pyydämme sinua ostamaan joltakin <a
href="../CD/vendors/">CD-toimittajalta</a>, joka <A
href="$(HOME)/donations">lahjoittaa</a> osan ostosummastasi
Debianille.

<h2><a name="hardware">Mitä laitteita tuetaan?</a></h2>

<p>Debian toimii suosituimmissa henkilökohtaisissa tietokoneissa
mukaan lukien useimmat vanhemmat mallit.  Jokainen uusi Debianin
julkaisu tukee yleensä useampaa tietokonearkkitehtuuria.
Täydellinen lista tällä hetkellä tuetuista arkkitehtuureista löytyy <a
href="../releases/stable/">vakaan julkaisutiedoista</a>.

<p>Useimpia tavallisia lisälaitteita tuetaan.  Jos haluat varmistua, että
kaikkia koneeseesi liitettyjä laitteita tuetaan, lue <A
href="https://tldp.org/HOWTO/Hardware-HOWTO/">Linux
Hardware Compatibility HOWTO</a>.

<p>Muutamat yritykset hankaloittavat laitteidensa tukea, koska he
eivät paljasta näiden teknisiä tietoja.  Siksi voi olla mahdotonta
käyttää heidän laitteitaan GNU/Linuxin kanssa.  Jotkin yritykset
tarjoavat epävapaita ajureita, mutta se on ongelmallista, koska
nämä yritykset saattavat lopettaa toimintansa tai lopettaa niiden
laitteiden tukemisen, joita käytät.  
Suosittelemme, että ostat laitteistosi ainoastaan
sellaisilta valmistajilta, jotka tarjoavat <a href="free">vapaat</a>
ajurit tuotteillensa.

<h2><a name="info">Etsin lisätietoja.</a></h2> <p>Vilkaise <A
href="$(DOC)/manuals/debian-faq/">FAQ:iamme</a> (usein esitetyt kysymykset
vastauksineen).
 
<h2><a name="why">En ole vieläkään vakuuttunut.</a></h2>

<p>Mitäpä sinä meidän puheistamme -- kokeile Debiania itse.  Koska
kiintolevytila on halventunut, sinulla luultavasti on noin 2 
gigatavua tuhlattavaksi Debianin kokeilemiseen. Jos et halua tai 
tarvitse graafista käyttöliittymää, 600 megatavua riittänee. 
Debian voidaan helposti asentaa tähän ylimääräiseen tilaan, ja se voi
toimia nykyisen käyttöjärjestelmäsi ohessa.  Jos tarvitset lisätilaa, voit
poistaa yhden käyttöjärjestelmistäsi (kun olet nähnyt
Debian-järjestelmän voiman, olemme varmoja, ettet ainakaan Debiania
poista).

<p>Koska uuden käyttöjärjestelmän kokeilu vie osan arvokasta aikaasi,
on varautunut suhtautumisesi ymmärrettävää.  Siksi olemme koonneet
listan <a href="why_debian">Debianin eduista ja haitoista</a>.  Tämän
pitäisi auttaa sinua päättämään, onko kaikki vaivan arvoista.
Toivomme, että arvostat suoraa vilpittömyyttämme ja rehellisyyttämme.

<h2><a name="install">Miten saan Debianin käsiini?</a></h2>

<p>Suosituinta on asentaa Debian rompulta, jollaisen voit ostaa median
hinnalla monilta CD-toimittajiltamme.  Jos sinulla on nopea
Internet-yhteys, voit imuroida ja asentaa Debianin suoraan
Internetistä.</p>

<p>Katso <a href="../distrib/">sivultamme Debianin hakemisesta</a> tarkempia tietoja.</p>

<p>Jollet ole jo sitä tehnyt, sinun pitäisi ensiksi lukea 
<a href="https://tldp.org/HOWTO/Hardware-HOWTO/">Linux Hardware
Compatibility HOWTO</a>-ohje.

<p>Älä unohda katsoa luetteloa tarjoamistamme
<a href="$(DISTRIB)/packages">paketeista</a>
(toivottavasti et hämmenny suuresta määrästä).

<h2><a name="support">En osaa asentaa tätä kaikkea itse.  Mistä saan
    tukea Debianiin?</a></h2>

<p>Saat opastusta lukemalla ohjeita, jotka ovat saatavilla
www-sivustolla ja paketeissa, jotka voit asentaa järjestelmääsi.  Voit
myös ottaa meihin yhteyttä postilistoilla tai IRCin kautta.  Voit jopa
palkata konsultin tekemään työn.</p>

<p>Katso <a href="../doc/">käyttöohje</a>- ja <a
href="../support">tuki</a>-sivuilta lisätietoja.</p>

<h2><a name="who">Keitä te kaikki oikeastaan olette?</a></h2>

<p>Debiania tuottaa lähes tuhat aktiivista, vapaa-aikanaan vapaaehtoisesti
auttavaa <a href="$(DEVEL)/people">kehittäjää</a> <a href=
"$(DEVEL)/developers.loc">maailman eri kolkissa</a>. Harvat kehittäjät ovat
koskaan tavanneet toisiaan henkilökohtaisesti. Kommunikointi tapahtuu
pääasiassa sähköpostitse (postituslistoillamme lists.debian.org:ssa) ja
irc.debian.org:in IRC-kanavan #debian kautta.</p>

<p>Debian-projektilla on huolellisesti <a href="organization">organisoitu
rakenne</a>.  Voit tarkastella tarkemmin miltä Debian näyttää sisältä 
selailemalla  <a href="$(DEVEL)/">kehittäjien nurkkausta</a>.</p>

<h2><a name="users">Kuka käyttää Debiania?</a></h2>

<p>Vaikkakaan tarkkoja tilastoja ei ole saatavilla (koska Debian ei
vaadi käyttäjiään rekisteröitymään), on vahvoja todisteita siitä, että
Debiania käyttää laaja valikoima organisaatioita, suuria ja pieniä,
kuin myös monet tuhannet yksityishenkilöt.  Vilkaise <a href=
"../users/">Kuka käyttää Debiania?</a> -sivuamme, jolta löydät
listan merkittävistä organisaatioista jotka ovat lähettäneet lyhyen
kuvauksen siitä, kuinka ja miksi he käyttävät Debiania.</p>

<h2><a name="history">Miten tämä kaikki alkoi?</a></h2>

<p>Debian-projektin aloitti Ian Murdock elokuussa 1993 uutena
jakeluna, jota kehitettäisiin avoimesti, Linuxin ja GNU:n hengessä.
Debianin tarkoitus oli olla huolellisesti ja omantunnontarkasti
koottu, ja ylläpidetty ja tuettu yhtä huolella.  Kaikki alkoi
pienestä, tiivistä ryhmästä vapaiden ohjelmien hakkereita, joka
asteittain kasvoi suureksi, hyvin organisoiduksi kehittäjien ja
käyttäjien yhteisöksi.  <a href="$(DOC)/manuals/project-history/">
Katso täältä tarkempi historia</a>.
 
<p>Koska useat ovat kysyneet; Debian lausutaan englanniksi lähes
samoin kuin suomeksi.  Nimi juontaa juurensa Debianin luojien, Ian
Murdockin ja hänen vaimonsa, Debran, etunimistä.